Tunnelmat Leppävirran kisan jälkeen

Lepu järjesti jälleen rutiinilla kisat Takkulan vaativalla reitillä. Sports Tackerin tallentama reitti ja korkeuskäyrä nähtävissä tästä linkistä.

Onneksi sade kuurot eivät häirinneet itse potkulautailu kisaa, mutta menomatkalla vastatuuli muistutti kelin viileydestä +12 astetta.

Kaitsu hiihti alkuverryttelyksi voiton rullahiihdoissa ajalla 11.49.
Joten kuten jo ennen kisaa arvelin, että pääsen veto hommiin kisassa. Ja näinhän siinä kävi. Otin tämän huomioon pitkässä mäessä ja passailin siinä vauhdin itselleni sopivaksi samoin kuin kääntöpaikalla kääntymisen. Kaitsun potkujen tasainen läpse kuului vain takaani.

Kaitsu oli kisassa mukana uudella "tehdasasetuksilla" olevalla uudellea Kickbike Race Max 20.
Uudessa mallissa taakse on tullut 20 tuuman kiekko ja runko on kasvanut pituutta muutaman sentin.
Elättelin toiveita, että pitkässä alamäessä minun Kickbikeni rullaa paremmin kun Kaitsun lauta.
Eroa en kuitenkaan saanut alamäessä aikaan, mutta vähän odottelin missä vaiheessa Kaitsu tulee peesistä rinnalle.

Alamäen jälkeen maaliin oli matkaa noin 500 metriä ja ei kun hanat auki ja täysiä kohti maalia.

Mutta se ei riittänyt kuten kuvasta näkyy vauhti 37 ja Immonen nousee peesistä ohi.
Minulla tuntui maksimivauhti kapasiteetti tulleen vastaan. Jalat eivät pyörineet enää yhtään kovempaa vai olisiko käynyt niin, että jalat kyllä pyöri, mutta kovassa rytmissä tehot kärsivät.

Tässä onkin talveksi lisää pohdittavaa harjoittelun suhteen. Miten tästä vaudista saisi vielä yhden vaihteen käyttöön loppukireihin. Näin kävi jo Saksan eurocupissakin kiri taisteluissa kesällä.

Loppuaika huonontui viimevuodesta 10 sekunttia. Osaksi sen voi laittaa menomatkan vastatuulen ja minun ylämäen himmailun piikkiin. Pieni särö tässä kyllä tuli kun viimevuonna olimme kuitenkin potkien nopeampia kun rullahiihtäjät.

No nyt Kickbike narikkaan muutamaksi viikoksi ja pohtimaan levon merkeissä tulevan talven harjoittelua.

Ei muuta kun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!